Heipä hei jälleen, Kolmas blogikirjoitukseni. Aloitetaan tänään kysymyksellä. Mitä Sinulle kuuluu? Tuota kysymystä esitetään kuulemma aivan liian harvoin kohdatessa ihmisiä. Vielä vähemmän kuulemma maltetaan jäädä oikeasti kuuntelemaan , kun ihminen kertoo, mitä hänelle kuuluu. Ihmisellä on tarve puhua omasta olostaan, omasta voinnistaan, omista haaveistaan, ajatuksistaan ja jopa tunteistaan – ihminen suorastaan rakastaa puhua itsestään. Vai oletko eri mieltä? Teepä reflektiivinen testi: kuvittele tilanne, jossa joku on oikeasti kiinnostunut Sinusta ja elämästäsi ja hän jaksaa kuunnella vaikka kuinka pitkään puhettasi, jonka aikana saat oikeasti kertoa hänelle, mikä painaa, mitä haluat, mistä haaveilet, mitä tunnet, miten asiat koet, miten niiden sinun mielestäsi pitäisi olla, mitä olet saavuttanut, miksi koet olevasi hyvä, miksi huono jne. Ilman keskeytyksiä. Ilman kiirettä. Eikö olisi aika mukavaa? Ehdotus: seuraavan kerran kun kohtaat jonkun ihmisen, jolta kysy